Kesämökkiläisestä kylätunnelman vaalijaksi

Teksti: Katariina Lappi (Idea Group), Kuvat: Kaj Ahvaksen kotialbumi, Pekka Kanervisto, Kosti Hämmärön kotialbumi

Rymättylän Airismaalla kokoontuu toukokuun lopulla joukko mökkeilijöitä, joiden kesäasunnon tontti on ostettu saariston monitaitaja Kosti Hämmärön (1916–2009) nimiin muodostetusta rahastosta. Rakennusinsinööri Kaj Ahvas (kuva yllä) tunsi Hämmärön hyvin ja auttoi omalla ammattitaidollaan säätiötä lahjoitettujen maa-alueiden kaavoittamisessa.

Ahvas tutustui Hämmäröhön 70-luvun lopulla etsiessään perheelleen Rymättylästä vuokrakesämökkiä. Hämmärö oli alkujaan maanviljelijä ja kalastaja, mutta venepaikkojen ja mökkien vuokraaminen muodostui merkittäväksi toimeentulon lähteeksi. Kesämökkipaikan etsimisestä alkoi Ahvaksen ja Hämmärön ystävyys, joka jatkui aina Hämmärön kuolemaan asti.

Hämmärö oli hyvin seurallinen ja avulias ihminen, jonka kanssa oli hauska keskustella. Ahvas muistelee, että vaikka yhteisissä projekteissa Hämmärön kanssa joskus tulikin näkemyseroja, kuittasi tämä erimielisyydet toteamalla: ”Asiat tappelee, ei miehet.”

– Tosin hän osasi myös pitää päänsä, ja sitä päätä ei kääntänyt mikään, Ahvas naurahtaa.

Omapäisen poikamiehen tapoja ei muutenkaan käynyt helposti muuttaminen.

– Jäin kerran talvisella tiellä autoillessa lumihankeen kiinni, ja soitin Kostin auttamaan hinauksessa. Kosti saapuikin paikalle, mutta vasta, kun Kauniit ja rohkeat oli katsottu telkkarista, Ahvas muistelee huvittuneena.

Hämmärö osallistui vielä vanhoilla päivillään mielellään yhteisiin juhliin ja piti yhteyttä kyläläisiin ja loma-asukkaisiin. Tanssiminen oli hänelle mieleen, ja vakituinen tanssipaikka löytyi Turusta Pyrkivän talolta. Alkoholiin Hämmäröllä oli ilkikurinen suhde.

– Aina, kun kävin mökkivuokraa maksamassa, oli tarjolla hunajalla maustettua pirtua. Usein sunnuntaisin hän tuli myös käymään mökilleni, missä nautimme yhdessä jaloviinanaukut. Kosti oli mielellään mukana esimerkiksi rapujuhlissa, muttei koskaan itse juopunut. Hänestä oli kuulemma hauskempaa katsoa, kun muut törttöilevät, Ahvas virnistelee.

Lieneekö syynä ollut terveellinen elämä, kalaruoka tai omasta pellosta nostetut perunat, mutta Hämmärö eli 92-vuotiaaksi, melkein loppuun saakka omalla Länsitalon kotitilallaan. Turhat rasitukset oli myös karsittu elämästä pois.

Kosti Hämmärö

– Kostin mukaan maailmassa oli kaksi turhaa työtä, lumen luonti ja nurmikon leikkuu. Kaikki työ, jonka vain pystyi koneilla hoitamaan, kannatti tehdä niillä.

Rahaston maaomaisuuden vaalija

Ahvas muistaa Hämmärön puhuneen testamentistaan useammankin kerran vuosien myötä. Kosti Hämmärö testamenttasi omaisuutensa Turun Yliopistosäätiölle, joka muodosti siitä lahjoittajan nimeä kantavan rahaston. Rahastosta jaetaan apurahoja lääketieteen tutkimukseen.

Testamenttiin kuului merkittävä Rymättylässä sijaitseva maaomaisuus, joka päätettiin myydä rahaston pääoman kartuttamiseksi. Ahvaksella oli olennainen rooli suuren tilan lohkomisessa kesäasuntojen rakennuspaikoiksi.

– Yliopistosäätiön Pekka Kanervisto pyysi minua mukaan rantakaavan viimeistelyyn, sillä tunsin tulevat rakennuspaikat erinomaisesti, olivathan ne minun sienestysmaastoani. Nimittipä Pekka minua myös säätiön edunvalvojaksi Hämmärössä, Ahvas kertoo.

Kaikki Hämmärön perintömaat on myyty, ja säätiö on päässyt jakamaan rahastosta jo satoja apurahoja. Hämmärö lähti kaavoittamaan maitaan alun perin jo 70-luvulla.

– Kosti oli kaukaa viisas, kun lähti jalostamaan maitaan tällä tavalla. Kaavoitus moninkertaisti maa- ja vesiomaisuuden arvon verrattuna siihen, jos tila olisi myyty kokonaisuutena. Tästä sadosta Turun yliopisto voi nyt nauttia, kun säätiö jakaa apurahoja, Ahvas pohtii.

Kostin päivä kerää mökkiläiset yhteen

Yhteisöllisyys oli ollut Hämmärölle tärkeää, joten Ahvas ja Kanervisto alkoivat pohtia tapoja luoda säätiöltä tontin ostaneista kesämökkiläisistä kyläyhteisö. He päättivät alkaa järjestämään keväistä juhlaa Kostin nimipäivän (21.5.) aikoihin. Ensimmäisiä Kostin päiviä vuonna 2014 vietettiin Ahvaksen pihalla Haudonpään tilalla.

– Vuonna 2022 kokoonnuimme jo seitsemännen kerran. Olen koko ajan ollut kokoonkutsuja ja mukana tilaisuuden järjestämisessä, ja lisäksi olen pitänyt huolen haitarimusiikista ja laulusta, Ahvas kertoo.

Kostin päivän viettoa vuonna 2022

Kostin päiviä on vietetty viime vuosina noin 50 hengen voimin vieraiden tuomia ja isäntäväen tarjoamia ruokia syöden sekä talven jälkeisiä kuulumisia vaihtaen. Lisäksi tilaisuuteen on kuulunut Yliopistosäätiön edustajan puheenvuoro, jossa kerrotaan, miten Kosti Hämmärön rahaston varoja on käytetty.

– Eräänlainen kyläyhteisö muodostui jo Kostin elinaikana, kun mökkivuokralaisten velvollisuuksiin kuului osallistua uuden perunan nostotalkoisiin. Aina saatiin päivän päätteeksi hyvä maalaisateria rosolleineen, Ahvas kiittelee.

Myös Turun Yliopistosäätiöllä oli oma, Hämmärön kaavoittama rantasaunapaikka. Ahvas rakennutti sille saunan, joka myöhemmin myytiin vähäisen käytön vuoksi, ja oli lisäksi toteuttamassa ainakin seitsemää vapaa-ajan asuntoa muille säätiön myymille rakennuspaikoille.

Lisäksi Ahvas oli oman yrityksensä kautta korjauttamassa ja peruskorjaamassa Turun Tuomiokirkon luona sijaitsevaa Maaherran makasiinia, jossa myös Turun Yliopistosäätiön toimisto sijaitsee.

Oma opintie sai arvostamaan koulutusta

Ahvas pitää suuressa arvossa Turun Yliopistosäätiötä ja sen tekemää työtä, vaikka ei ole itse korkeakoulutettu.

– Suoritin rakennusinsinöörin opistotason tutkinnon Tampereella, ja menin mieluummin suoraan työelämään kuin jatko-opintoihin. Perheemme oli köyhä ja kotoa en saanut rahallista apua, vaan kaikki opintoni kustansin itse kesätöillä ja velkaa ottaen, Ahvas kertoo.

Ahvas kokeekin muun muassa opiskelijoiden tukemisen erittäin tärkeäksi.

– Arvostan myös suuresti työtä, jota säätiö tekee apurahojen jakamiseksi tutkimustyöhön. Valmistumisestani vuonna 1970 maailma on muuttunut todella paljon, ja kehitys on ollut huimaa, Ahvas pohtii.

– Kehitystyötä ja tutkimusta tarvitaan edelleen maapallon pelastamiseksi ja elämän ylläpitämiseksi. Kostikin opetti, että kiikkustuoliin ei jäädä lojumaan.