Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto avasi tapahtuman toivottamalla arvovaltaiset vieraat tervetulleeksi ja esittelemällä tilaisuuden ohjelmaa. Ensimmäisen puheenvuoron piti Yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki, joka toimii myös Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallituksen puheenjohtajana.
– Säätiöiden merkitys tieteen ja taiteen tukijoina on merkittävämpi kuin mitä monesti ajatellaan. Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsensäätiöt esimerkiksi jakoivat vuonna 2016 yhteensä noin 510 miljoonaa euroa apurahaa ja olivat näin ollen suurempia tieteen tukijoita kuin Suomen Akatemia ja suurempia taiteen tukijoita kuin Taiteen edistämiskeskus, Lähdesmäki sanoi.
Lähdesmäki avasi myös Turun Yliopistosäätiön toimintaa ja kertoi säätiön sijoitusvarallisuuden arvon olevan tällä hetkellä noin 56 miljoonaa euroa.
Turun Yliopistosäätiön ja Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallitusten puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki.
– Ennen oli vallalla sellainen käytäntö, että hyvänä sijoitusvuonna apurahoja jaettiin enemmän ja huonona vähemmän. Yliopistosäätiön omassa sijoitus- ja apurahapolitiikassa on tähdätty siihen, että apurahapottia kasvatetaan vuosittain. Huonoina taloudellisina aikoina apurahaa pyritään jopa jakamaan entistä enemmän, koska silloin sen merkitys tutkijalle on entistä tärkeämpi, Lähdesmäki totesi.
2017 yhteistyön vuosi
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen kertoi omassa puheenvuorossaan vuoden 2017 olleen yliopistolle ennen kaikkea yhteistoiminnan ja yhteistyön vuosi.
– Eri toimijat tiedekunnissa ovat määrätietoisesti edistäneet tiedekuntarajat ylittäviä temaattisia hankekokonaisuuksia, joilla on pyritty siihen, että Turun yliopiston tärkeintä asetta eli monitieteellisyyttä on voitu hyödyntää täysimittaisesti. Toisaalta samalla on lisätty myös tutkimuksen kustannustehokkuutta, Väänänen sanoi.
Toisena tärkeänä yhteistyön muotona Väänänen mainitsi kasvaneen yhteistyön Åbo Akademin kanssa erityisesti luonnontieteen ja tekniikan aloilla.
– Yhteistyö on syventynyt vuosi vuodelta. Opetus- ja kulttuuriministeriönkin tukema Scientia Aboensis -yhteistyö on lähtenyt hienosti käyntiin ja yliopistojen luonnontieteiden ja tekniikan alojen toiminnallinen yhdistäminen voi jatkossa edetä pisteeseen, jossa meillä on yhteiset tilat, yhteiset tutkimusinfrastruktuurit ja yhteiset maisterivaiheen koulutusohjelmat.
Yliopisto kiihdyttää talouskasvua
Kauppakamarin vt. toimitusjohtaja Kaisa Leiwo puhui tilaisuudessa Turun alueen ja koko Lounais-Suomen elinkeinoelämästä ja virkistyneestä taloustilanteesta.
– Turun seutu on toiminut veturina Lounais-Suomen talouskasvulle. Nousu on lähtenyt täältä, ja kun saadaan hyvä draivi päälle, muut seuraavat perässä. Talouskasvu ei perustu suhdanteeseen tai peesaamiseen, vaan alueen osaamiseen, jota myös yliopisto tuottaa ja ylläpitää, Leiwo sanoi.
Turun kauppakamarin vt. toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.
Leiwon mukaan talouskasvun lisäksi Turun vetovoimaa lisää se, että kaupunkia kehitetään jatkuvasti.
– Turun kaupungissa tapahtuu tosi paljon, mistä hyvänä esimerkkinä voisi mainita Turun tiedepuiston. Korkeakouluilla ja Yliopistosäätiöllä on merkittävä rooli kaikissa alueen kehityshankkeissa. Vetovoimatekijät ovat olleet näiden tahojen käsissä merkittävästi ja toivon, että hienosti sujunut yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa.
Turusta pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki?
Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen piti iltapäivän viimeisen puheenvuoron yliopistosta Turun kansainvälisenä vetovoimatekijänä.
– Yliopistokaupungit ovat menestyjiä, kun muut tuppaavat jäämään jälkeen. Yliopistolakihan myös edellyttää yliopistoja osallistumaan alueelliseen kehitykseen, mikä antaa yhteistyölle lisäpontta. Tällainen pieni lisävelvoite ei ole ollut pahaksi, vaikka yhteistyötä on jatkunut jo pitkään, Akkanen sanoi.
Turun kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen.
Akkanen esitteli tilaisuudessa kaupungin tavoitteen olla vuoteen 2029 mennessä pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki. Kyseistä vuotta pidetään kaupungin virallisena 800-vuotisjuhlavuotena.
– Pyrimme siihen, että olemme Suomen eurooppalaisin kaupunki; yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Nämä ovat tietysti sloganeita, mutta taustalla on voimakas tahtotila. Emmekä väitä, että muutokset tapahtuvat vuodessa, Akkanen sanoi.
Heikki Kettunen