Hyvä säätiötapa kunniaan

Diplomi-insinööri Tuomo Lähdesmäki toimi Turun Yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtajana 25 vuoden ajan ja on ollut hallituksen jäsen yhteensä 30 vuoden ajan. Lisäksi hän on vaikuttanut suomalaisen säätiökentän toimintaan Säätiöt ja rahastot ry:n puheenjohtajana. Lähdesmäki on edistänyt työllään muun muassa säätiökentän hyviä toimintaperiaatteita ja Yliopistosäätiön omaisuuden pitkäjänteistä turvaamista.

Turun Yliopistosäätiön päätehtävä on pysynyt samana koko Lähdesmäen hallitusuran ajan, mutta säätiön toiminnasta vastaavien ihmisten joukko on laajentunut.

– Siirryin hallituksen rivijäsenestä puheenjohtajaksi Juhani Lepän tilalle. Leppä oli erittäin sitoutunut säätiötoimintaan ja toimi aikanaan sekä hallituksen puheenjohtajana että asiamiehenä. Oman puheenjohtajakauteni alussa valitsimme Pekka Kanerviston säätiön asiamieheksi, ja hän on tässä työssä jatkanut ansiokkaasti tähän päivään asti, Lähdesmäki kertoo.

Lähdesmäki on jatkanut Yliopistosäätiön hallituksessa myös sen jälkeen, kun Mikko Heinonen siirtyi puheenjohtajan tehtäviin vuonna 2021.

Apurahat turvataan sijoituksilla

Lähdesmäki on toiminut laajasti erilaisten säätiöiden sekä pörssi- ja yksityisten yhtiöiden hallituksissa, mikä on osaltaan tukenut myös Yliopistosäätiön toiminnan kehittämistä.

– Kun unohdetaan turhat krumeluurit ja lakiviidakko, niin apurahasäätiön toiminta on varsin yksinkertaista: sen on tarkoitus hoitaa sille lahjoitettuja varoja ja myöntää apurahoja. Apurahojen kohdalla onnistunut toiminta tarkoittaa, että jaetuilla euroilla saadaan syntymään mahdollisimman paljon vaikuttavuutta eli hyvää tiedettä, Lähdesmäki sanoo.

Turun Yliopistosäätiön omaisuuden hoidossa tärkeässä roolissa on sijoitustoiminta, sillä sen tarkoitus on säätiön varsinaisen toiminnan rahoituksen turvaaminen. Tavoitteena on sekä varallisuuden kasvu että jaettavien apurahojen reaaliarvon varmistaminen, mikä turvataan sijoitusportfolion hallinnalla.

– Säätiöiden toimintajänne Suomessa on pääasiallisesti ikuinen, mikä täytyy huomioida varainhoitopolitiikassa. Siksi merkittävä osuus Yliopistosäätiön sijoitusportfoliosta on hankkeissa, joissa tuotto toteutuu arvonnousuna pitkällä ansaintavälillä, kuten esimerkiksi niin sanotuissa private equity -sijoituksissa ja kiinteistöissä, Lähdesmäki kertoo.

– Apurahojen jakoon tarvittava rahavirta syntyy puolestaan sijoitusten vuosittaisesta tuotosta ja aika ajoin tehtävistä sijoitusten realisoinneista.

Valtiollistamisbuumi vaikutti säätiökenttään

Nykyään säätiöiden asema itsenäisinä kolmannen sektorin toimijoina on Suomessa selkeä, mutta aikanaan myös nykymuotoisen Yliopistosäätiön synty tapahtui valtiollisen myllerryksen myötä.

Suomessa haluttiin 1970–80-luvuilla valtiollistaa yksityisten yliopistojen toiminta, ja muun muassa yksityinen säätiömuotoinen Turun Yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974. Osa yliopiston aikanaan saamista lahjoitusvaroista jäi nimensä Turun Yliopistosäätiöksi muuttaneelle yksityiselle säätiölle, kun taas valtaosa omaisuudesta, esimerkiksi yliopiston kiinteistöt, siirtyivät valtiolle.